Norjalainen Metsäkissa
Norjalaisen metsäkissan historian sanotaan alkaneen viikinkien aikana tiheissä Skandinavian metsissä. Muinaisten viikinkien lyhytkarvaisten kissojen ja ristiretkeläisten mukana Afrikan suunnalta Pohjois-Eurooppaan kulkeutuneiden pitkäkarvakissojen arvellaan olevan norjalaisen metsäkissarodun alkuainekset. Osa kotikissoista karkasi tai hyljättiin Skandinavian metsiin, joissa ne oppivat elämään villeinä. Skandinavian ankara, kylmä ja villi luonto jalosti hiljalleen näistä luonnonvaraisesti elävistä kissoista lajia, joka olisi kyllin voimakas selvyäkseen näissä karuissa luonnonoloissa. Avuksi tuli norjalaisen metsäksissan kaksinkertainen turkki, joka suojasi kissaa kylmältä ja kostealta sekä sisukkaat luonteenpiirteet. Näin norjalaisen metsäkissan piirteet ovat muokkautuneet luonnollisen valinnan seurauksena, ei ihmisen jalostuksen tuloksena. Ehkä juuri villistä alkuperästään johtuen, norjalaisella metsäkissalla on myös pitkä historia norjaisissa kansantaruissa esim. skandinaavisessa versioissa Saapasjalkakissasta ja useissa mytologisissa tarinoissa.
Villinä metsissä ja maatiloilla elänyt norjalainen metsäkissa muuttui aikojen saatossa myös sisäkissaksi. Norjalaisiin kissakasvattamoihin se tuli 1930-luvulla, sen jälkeen, kun muutamat rodun edustajat saivat menestystä kissanäyttelyissä. Toinen maailmansota kuitenkin jäädytti norjalaisten metsäkissojen kehityksen jopa niin rajusti, että sodan päätyttyä rotu oli miltei hävinnyt. Rotu oli sodan lisäksi kärsinyt siitä, että kissoja risteytettiin kotikissojen kanssa. 1970-luvulla Norjassa aloitettiin vakavissaan rodun elvytys, sillä norjalaista metsäkissaa pidetään Norjassa osana kulttuuriperintöä. Jäljellä olevasta kannasta etsittiin puhdasrotuisia norjalaisia metsäkissoja joita voitaisiin käyttää kasvatustoiminnassa. Näin löytyi Erik ja Else Nylundin omistama uroskissa nimeltään Pans Truls, jota pidetään rodun kantaisänä. Pans Truls uroskissasta tuli norjalaisen metsäkissan standardimalli, kun vuonna 1977 eurooppalainen kissa-alan kattojärjestö FIFe (Fédération Internationale Féline) vahvisti norjalaisen metsäkissan rotumääritelmän ja antoi norjalaiselle metsäkissalle täydet sertifikaattioikeudet. Kasvattajaa, jonka aloitteesta FiFeä lähestyttiin, kohdeltiin Norjassa kuin kansallissankaria.
Norjalainen metsäkissa on kookas, voimakas ja naamaltaan siro kissarotu, joka on erityisen taitava kiipeilijä ja metsästäjä. Norjalaisella metsäkissalla on kaksinkertainen erittäin tuuhea ja vedenpitävä turkki. Sen aluskarva on eristävä ja villainen ja peitinkarva on puolipitkä sekä silkkinen ja toimii suojana sateelta ja lumelta. Syksy- ja talviaikaan norjalaisten metsäkissojen kaulaa ja rintaa lämmittää ja koristaa selkeä kauluri, mutta se häviää kesän ajaksi. Turkista lähteekin runsaasti karvaa keväällä ja kesällä, jolloin kissan turkki tarvitsee toistuvaa hoitoa. Metsästäjän kyvyissä auttaa myös hyvin kehittyneet kynnet. Norjalaisen metsäkissan tulisi rotumääritelmän mukaan olla kooltaan suuri, pitkä (vartalo ja raajat) ja vahvarakenteinen. Takajalkojen tulisi olla eturaajoja pidemmät, tassujen vahvat ja erillä toisistaan ja hännän pitkä ja tuuhea ja vähintään yhtä pitkä kuin muu vartalo. Pään tulisi olla muodoltaan kolmiomainen ja sitä pitäisi koristaa pitkä, leveä ja suora nenä (ilman otsapengertä), täyteläiset posket, raska leuka, näkyvät ja pitkät viikset sekä mantelinmuotoiset silmät. Norjalaisen metsäkissan pystyt, pitkät, terävät ja runsaskarvaiset korvalehdet sijaitsevat korkealla päässä. Norjalaisen metsäkissan rotumääritelmä hyväksyy kaikki muut värimuunnokset, paitsi ei naamiovärejä. Silmien värin tulisi olla muuhun väritykseen sopiva.
Norjalaisen metsäkissan rotumääritelmän löydät täältä: http://www.norjalainenmetsakissa.fi/rotumaaritelma.php
Norjalaisen metsäkissan värit ja väriryhmät löydät täältä: http://www.norjalainenmetsakissa.fi/variryhmat.php
Norjalaisen metsäkissan luonnetta kuvataan usein varovaiseksi älykkääksi, valppaaksi ja nopeaksi. Aikuisenakin kissat ovat leikkisiä, kiintyviä ja äärimmäisen aktiivisia, minkä takia niille olisi suositeltavaa olla ulkoilumahdollisuus tarjolla. Norjalaisten metsäkissojen älykkyys näkyy usein uusien taitojen nopeana oppimisena. Norjalaiset metsäkissat ovat myös kestäviä, jonka vuoksi naaraat synnyttävät tavallisesti pentunsa ilman hankaluuksia. Pennuille alkaa kasvaa aikuisen värinen turkki 3-5 kuukauden ikäisenä. Rotu kehittyy täyteen kokoonsa harvinaisen hitaasti, ne ovat varmasti täysikasvuisia vasta kolmen tai neljän vuoden ikäisinä. Yleensä urokset ovat huomattavasti naaraita suurempia ja voivat painaa 5-8 kg, kun naaraiden paino on noin 3-5kg.
Kissänäyttelyt eli kissojen kauneuskilpailut ovat kissanomistajan ja kissan yhteistä harrastuspuuhaa. Jos kissanäyttelyt kiinnostavat, totuta kissaa jo nuoremmalla iällä kissanäyttelyissä käymiseen (vähimmäisikä on 3 kk). Kissanäyttelyitä on ympärivuotisesti eri puolella Suomea. Niihin voi ilmoittautua järjestävän kissayhdistyksen kautta ja myös sinun tulee kuulua johonkin rotukissayhditykseen kissanomistajana. Näyttelyyn mentäessä kissan on oltava terve, hyväkuntoinen ja sääntöjen mukaan rokotettu. Usein myös kissojen kynnet tulee leikata ennen näyttelyyn menoa. Kissanäyttelyssä norjalaisen metsäkissan kansainvälinen rotulyhenne on NFO (Norwegian Forrest Cat) ja se kuuluu puolipitkäkarvaisiin kissoihin eli näyttelykategoriaan II.
Tietoa näyttelyistä ja niihin ilmoittautumisesta: http://www.kissaliitto.fi/nayttelyt
Hyvää näyttelytietoa: http://www.kaiuksen.com/nayttelyinfo.htm
Lähteet:
Michael Pollard: Kissarotujen ensyklopedia. 2006. Parragon Books Ltd.
Norjalainen metsäkissa ry:n kotisivut: www.norjalainenmetsakissa.fi
Suomen kissaliitto ry:n kotisivut: www.kissaliitto.fi
Villinä metsissä ja maatiloilla elänyt norjalainen metsäkissa muuttui aikojen saatossa myös sisäkissaksi. Norjalaisiin kissakasvattamoihin se tuli 1930-luvulla, sen jälkeen, kun muutamat rodun edustajat saivat menestystä kissanäyttelyissä. Toinen maailmansota kuitenkin jäädytti norjalaisten metsäkissojen kehityksen jopa niin rajusti, että sodan päätyttyä rotu oli miltei hävinnyt. Rotu oli sodan lisäksi kärsinyt siitä, että kissoja risteytettiin kotikissojen kanssa. 1970-luvulla Norjassa aloitettiin vakavissaan rodun elvytys, sillä norjalaista metsäkissaa pidetään Norjassa osana kulttuuriperintöä. Jäljellä olevasta kannasta etsittiin puhdasrotuisia norjalaisia metsäkissoja joita voitaisiin käyttää kasvatustoiminnassa. Näin löytyi Erik ja Else Nylundin omistama uroskissa nimeltään Pans Truls, jota pidetään rodun kantaisänä. Pans Truls uroskissasta tuli norjalaisen metsäkissan standardimalli, kun vuonna 1977 eurooppalainen kissa-alan kattojärjestö FIFe (Fédération Internationale Féline) vahvisti norjalaisen metsäkissan rotumääritelmän ja antoi norjalaiselle metsäkissalle täydet sertifikaattioikeudet. Kasvattajaa, jonka aloitteesta FiFeä lähestyttiin, kohdeltiin Norjassa kuin kansallissankaria.
Norjalainen metsäkissa on kookas, voimakas ja naamaltaan siro kissarotu, joka on erityisen taitava kiipeilijä ja metsästäjä. Norjalaisella metsäkissalla on kaksinkertainen erittäin tuuhea ja vedenpitävä turkki. Sen aluskarva on eristävä ja villainen ja peitinkarva on puolipitkä sekä silkkinen ja toimii suojana sateelta ja lumelta. Syksy- ja talviaikaan norjalaisten metsäkissojen kaulaa ja rintaa lämmittää ja koristaa selkeä kauluri, mutta se häviää kesän ajaksi. Turkista lähteekin runsaasti karvaa keväällä ja kesällä, jolloin kissan turkki tarvitsee toistuvaa hoitoa. Metsästäjän kyvyissä auttaa myös hyvin kehittyneet kynnet. Norjalaisen metsäkissan tulisi rotumääritelmän mukaan olla kooltaan suuri, pitkä (vartalo ja raajat) ja vahvarakenteinen. Takajalkojen tulisi olla eturaajoja pidemmät, tassujen vahvat ja erillä toisistaan ja hännän pitkä ja tuuhea ja vähintään yhtä pitkä kuin muu vartalo. Pään tulisi olla muodoltaan kolmiomainen ja sitä pitäisi koristaa pitkä, leveä ja suora nenä (ilman otsapengertä), täyteläiset posket, raska leuka, näkyvät ja pitkät viikset sekä mantelinmuotoiset silmät. Norjalaisen metsäkissan pystyt, pitkät, terävät ja runsaskarvaiset korvalehdet sijaitsevat korkealla päässä. Norjalaisen metsäkissan rotumääritelmä hyväksyy kaikki muut värimuunnokset, paitsi ei naamiovärejä. Silmien värin tulisi olla muuhun väritykseen sopiva.
Norjalaisen metsäkissan rotumääritelmän löydät täältä: http://www.norjalainenmetsakissa.fi/rotumaaritelma.php
Norjalaisen metsäkissan värit ja väriryhmät löydät täältä: http://www.norjalainenmetsakissa.fi/variryhmat.php
Norjalaisen metsäkissan luonnetta kuvataan usein varovaiseksi älykkääksi, valppaaksi ja nopeaksi. Aikuisenakin kissat ovat leikkisiä, kiintyviä ja äärimmäisen aktiivisia, minkä takia niille olisi suositeltavaa olla ulkoilumahdollisuus tarjolla. Norjalaisten metsäkissojen älykkyys näkyy usein uusien taitojen nopeana oppimisena. Norjalaiset metsäkissat ovat myös kestäviä, jonka vuoksi naaraat synnyttävät tavallisesti pentunsa ilman hankaluuksia. Pennuille alkaa kasvaa aikuisen värinen turkki 3-5 kuukauden ikäisenä. Rotu kehittyy täyteen kokoonsa harvinaisen hitaasti, ne ovat varmasti täysikasvuisia vasta kolmen tai neljän vuoden ikäisinä. Yleensä urokset ovat huomattavasti naaraita suurempia ja voivat painaa 5-8 kg, kun naaraiden paino on noin 3-5kg.
Kissänäyttelyt eli kissojen kauneuskilpailut ovat kissanomistajan ja kissan yhteistä harrastuspuuhaa. Jos kissanäyttelyt kiinnostavat, totuta kissaa jo nuoremmalla iällä kissanäyttelyissä käymiseen (vähimmäisikä on 3 kk). Kissanäyttelyitä on ympärivuotisesti eri puolella Suomea. Niihin voi ilmoittautua järjestävän kissayhdistyksen kautta ja myös sinun tulee kuulua johonkin rotukissayhditykseen kissanomistajana. Näyttelyyn mentäessä kissan on oltava terve, hyväkuntoinen ja sääntöjen mukaan rokotettu. Usein myös kissojen kynnet tulee leikata ennen näyttelyyn menoa. Kissanäyttelyssä norjalaisen metsäkissan kansainvälinen rotulyhenne on NFO (Norwegian Forrest Cat) ja se kuuluu puolipitkäkarvaisiin kissoihin eli näyttelykategoriaan II.
Tietoa näyttelyistä ja niihin ilmoittautumisesta: http://www.kissaliitto.fi/nayttelyt
Hyvää näyttelytietoa: http://www.kaiuksen.com/nayttelyinfo.htm
Lähteet:
Michael Pollard: Kissarotujen ensyklopedia. 2006. Parragon Books Ltd.
Norjalainen metsäkissa ry:n kotisivut: www.norjalainenmetsakissa.fi
Suomen kissaliitto ry:n kotisivut: www.kissaliitto.fi
Pimu tutkailee kärpäsiä...
Kuvat: Matias Löyttyniemi
Kuvat: Matias Löyttyniemi